Raakaruokinta tarkoittaa kypsentämätöntä, luonnollista koiran tai kissan ruokaa. Sen antamisen voi aloittaa jo pennusta lähtien, mutta myöhemminkin se onnistuu, kun muutos tehdään rauhallisesti.
Mitä on raakaruokinta?
BARF (bones and raw food) -ruokavalio kehitettiin 1970-luvulla Australiassa, mutta nykyään siitä käytetään nimitystä ”Biologically appropriate raw food” eli biologisesti oikeanlaista raakaruokaa, eläinlääketieteen tohtori, dosentti Anna Hielm-Björkman sanoo. Vaikka se nyt on uutta, niin se oli ainoa tapa ruokkia koiria satojen vuosien ajan, aina 1950-luvulle asti.
Kuivamuona ja raakaruoka ovat luonteeltaan erilaisia: ensin mainitussa on vähän rasvaa ja paljon hiilihydraatteja, kun taas raakaruoassa on paljon rasvaa ja vähän hiilihydraatteja. Tarpeeksi monipuolinen raakaruoka sisältää sisäelimiä, rasvaa, luuta ja raakaa kuitua ja siitä saa tarvittavat vitamiinit, mineraalit ja hivenaineet.
Hän kertoo uusi-seelantilaisesta tutkimuksesta, jossa eläimet saivat valita kolmesta dieetistä, mitä syövät. Ne valitsivat automaattisesti sen ruoan, jota ne tarvitsivat eli ensin rasvaa ja viikon kuluttua proteiinia, mutta eivät koskaan hiilihydraatteja eli viljaa.
Hielm-Björkmanin mukaan raakaruokinnan voi aloittaa jo pennusta. Ruoka ei saa kuitenkaan olla vain pehmeää lihaa tai jänteitä, vaan pitää uskaltaa antaa myös luita. Niitä ei saa kuitenkaan kypsentää, sillä silloin rasva häviää ja ne saattavat pirstaloitua ja aiheuttaa suolistossa haavoja tai tukoksia.
−Uusin tutkimustieto kertoo, että liika kalkki ei imeydy. Kaikenikäiset koirat ottavat ruoasta sen kalkin, jonka ne tarvitsevat, loput kakataan ulos. Joten liiallinen luunsyönti ei aiheutakaan luusto-ongelmia koirilla, mutta voi aiheuttaa tukoksen koiralla, joka ei ole tottunut suureen luumäärään. Kohtuus kaikessa.
Miten raakaruokintaan voi siirtyä aikuisen lemmikin kanssa?
− Se onnistuu hyvin, kun aloittaa hitaasti antamalla ensin pieniä määriä lihaa esimerkiksi teelusikallinen päivässä. Myös raakoja luita voi antaa aluksi 10 minuutin ajan. Suolistofloora ei muutu hetkessä, vaan siinä kestää kolmisen kuukautta. Moni koira ei enää sen jälkeen suostu palaamaan kuivanappuloihin.
Onko raakaruokinta turvallista?
− Bakteerit auttavat immuunipuolustusta. Terveen kissan tai koiran ulosteessa on patogeenisiä eli tauteja aiheuttavia bakteereja luonnostaan – se on osa normaaliflooraa. Se ei silti sairastuta tavallista ihmistä, kuten ei raakaruokakaan. Perushygienian kanssa pitää tietysti olla tarkkana, jos perheessä on vauvoja, vanhuksia tai henkilöitä, joilla on immuunipuutossairauksia.
Suosi kotimaista ravintoa
Hielm-Björkman on toiminut eläinlääkärinä noin 30 vuotta ja nähnyt työssään raakaruokinnan toimivan sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
− Raakaruokinnassa olevilla lemmikeillä on harvemmin sairauksia. Monet vaivat, kuten allergiat, iho- nivel- ja suolisto-ongelmat ja korvatulehdukset, jäävät miltei kokonaan pois.
Aiheesta on parhaillaan Suomessa tekeillä laaja tutkimus, mutta jo nyt on nähty raakaruokinnan suojaavan taudeilta, hän kertoo. Vielä ei silti tiedetä mikä raakaruoasta tekee hyvää koiralle: onko se itse raakuus, rasva, hiilihydraattien vähyys tai se, että ruoka sisältää enemmän bakteereja?
Kotimaista kannattaa suosia myös lemmikkien ruoassa.
− Ulkomailla broilerin lihassa on esimerkiksi salmonellaa, jota meillä ei ole. Yleensä raakaruoassa ainesosat ilmoitetaan myös paremmin kuin kuivamuonassa, jossa on erikoisia tapoja ilmoittaa ruoan koostumusta, jotta se saadaan näyttämään hyvältä. Raakaruoka on sitä, miltä se näyttää, hän summaa.
