Koti on ihmiselle tärkeä paikka ja suomalaiset tunnetusti ovat omistusasumiskansaa. Oma, veloista vapaa koti siintää edelleen useimmissa unelmissa.
Asunnon omistaminen sekä asuntoon kohdistuvan velan osuus vaihtelevat elämänvaiheittain, mutta omistusasunnossa asuminen on selvästi vuokralla asumista yleisempää kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta alle 25-vuotiaita nuoria. Vaikka nuorten asunnonostajien määrä onkin viime vuosina laskenut, valtaosa nuorista kuitenkin haaveilee joskus elämässään omistavansa asunnon.
Asuminen esiintyy kiinteästi yhteyksissä, joissa puhutaan suomalaisten taloudesta. Se ei ole ihme, sillä asumiseen liittyvät kulut hallitsevat kulutusmenojen kärkisijaa ja kotitalouksien varallisuus on pitkälti sidottuna omistusasumiseen. Asumismenot kuuluvat kiinteisiin, pakollisiin kuukausimenoihin, joihin on vaikeaa vaikuttaa ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Pienempiä säästöjä voi hakea nopeammin, kuten tarkkailemalla kodin energiankulutusta vaikkapa laskemalla huonelämpötilaa ja säästämällä muuten sähköä. Sähköyhtiöiden verkkopalveluista löytyy nykyään yksityiskohtaisia tietoja kodin sähkönkulutuksesta.
Kodin sopimukset kannattaa käydä läpi ja päivittää ainakin silloin, kun olosuhteet jostain syystä muuttuvat.
Kilpailutus on asia, josta puhutaan usein ja monen kotitalouden kuluerän voikin kilpailuttaa: asuntolainan, sähköenergian osuuden sähkölaskusta, vakuutukset, pankki- ja finanssipalvelut, yksityiset terveys- ja hyvinvointipalvelut, kodin muut sopimukset sekä palvelut ja niin edelleen.
Joskus kilpailutus ja siihen ryhtyminen voidaan kokea hankalaksi. Pelkona saattaa joskus olla, ettei osaa puhua oikeilla termeillä tai ymmärrä asiasta tarpeeksi. Avainasemassa ovat motivaatio, uteliaisuus ja halu ottaa selvää asioista. Myös hintojen vertailu on omalla tavallaan kilpailuttamista, jonka voi ulottaa aina lähikaupan maitohyllylle. Vertailuun kannustaminen ei ole turhaa. Hintatietoisuus sekä hinta-laatusuhteiden hahmottaminen ovat keskeisiä taloudenhallinnan taitoja.
Nykyään tietoa on yllin kyllin saatavilla internetissä, mutta sitä täytyy osata etsiä ja suodattaa. Kunnollinen selvitystyö vaatii aikaa ja perehtymistä. Kodin sopimukset kannattaa käydä läpi ja päivittää ainakin silloin, kun olosuhteet jostain syystä muuttuvat.
Määräaikaisten sopimusten kanssa kannattaa olla tarkkana, mikäli tulevaisuus on epävarma. Määräaikaisesta sopimuksesta voi kesken sopimuskauden päästä eroon vain todella painavin perustein ja harvoin ilman kustannuksia. Ennen sopimukseen sitoutumista kannattaa varmistaa sopimustyyppi sekä lukea huolella sopimus- ja käyttöehdot. Koskaan ei tule sitoutua sopimukseen, jota ei täysin ymmärrä. Määräaikaisia sopimuksia käytetään yleisesti esimerkiksi puhelin-, nettiliittymä-, kuntosali-, sähkösopimus- ja suoratoistopalveluissa. Myös uusissa vuokrasopimuksissa käytetään usein määräaikaista jaksoa.
Miten omaa taloutta sitten voi seurata? Siihen löytyy monia keinoja.
Puhelimeen tai koneelle voi ladata itselleen sopivimman taloudenhallintaohjelman tai kuluja ja menoja voi seurata perinteiseen tapaan merkitsemällä ne vihkoon tai taulukko-ohjelmaan. Tärkeintä on se, että aloittaa ja muistaa merkitä – myös ne pienet heräteostokset. Menopuolelle kun usein kasaantuu pieniä menoja, jotka aiheuttavat tunteen, että rahat vain ”valuvat jonnekin”.
Vuosikellon laatiminen auttaa ennakoimaan suurempia maksueriä, kuten vaikkapa vuosittaisten vakuutusmaksujen erääntymiset tai kiinteistö- tai autoveron maksun.
Kirjoittaja on Kuluttajaliiton kuluttajan talouden asiantuntija Paula Pessi.
