Nollakorkojen aikana sijoittajien huomio suuntautuu voimakkaasti kiinteistöihin. Vastuullisuus painaa investointipäätöksissä yhä enemmän.
Vastuullisuus ei ole ylevää sanahelinää vaan selkeitä periaatteita ja käytännön toimia. Vastuullinen toiminta huomioi ympäristön, vaikutukset sosiaalisiin tekijöihin ja toiminta on hyvän hallintotavan periaatteiden mukaista.
– Kiinteistösijoittamisessa vastuullisuus näkyy entistä enemmän. Vastuullisen sijoittajan toiminta ei esimerkiksi voi olla ristiriidassa YK:n määrittelemien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Ylipäänsä vastuullisen sijoittamisen merkitys on sisäistetty hyvin kiinteistösijoitusalalla, sanoo Miika Kotaniemi, RAKLIn kiinteistösijoittamisen johtaja.
Institutionaalisten ja yksittäisten sijoittajien kiinnostus kiinteistösijoittamiseen on voimakkaassa kasvussa. Kotaniemen mukaan aiemmin korkosijoituksiin suunnatut investoinnit ovat nyt kanavoitumassa kiinteistösijoituksiin.
– Kiinteistöihin ei ole ollut koskaan aiemmin näin paljon sijoitettuna pääomia.
Ilmastokriisi pakottaa toimimaan
Institutionaalisilla sijoittajilla vastuullisuus on normaali osana sijoituksen selvitysprosessia. Kotaniemen mukaan suomalaisessa kiinteistösijoittamisessa helmasyntinä on, ettei vastuullisuusasioista ole viestitty riittävästi.
Käsillä olevan ilmastokriisin takia on vielä paljon tehtävää, ja Kotaniemen mukaan hiilijalanjäljen suitsiminen nousee keskeiseen rooliin.
– Vastuullisuuttahan on myös se meille lähes itsestään selvä tekijä, että pyritään esimerkiksi energiatehokkuuteen, joka näkyy myös taloudellisena hyötynä.
– Kiinteistötoimiala pystyy vaikuttamaan siihen, että saavutamme hiilineutraalin yhteiskunnan vuonna 2035. Valmisteilla on kiinteistöalan tiekartta, joka edesauttaa siinä, että tuloksiin päästään, sanoo Kotaniemi.
Haasteita uusiutuvien energialähteiden käytölle luovat kuitenkin lainsäädännön pykälät.
– Lainsäädännön muutoksilla syntyisi esimerkiksi enemmän aurinkopaneeli-investointeja. Myös kaavoituksessa käyttötarkoitusten muutoksilla voitaisiin kitkeä nykyistä tyhjien tilojen ongelmaa. Tyhjät tilat ovat valtavaa resurssien hukkakäyttöä, ja ongelma myös vastuullisuuden näkökulmasta, Kotaniemi toteaa.
