Terveelliset ruokatottumukset ja ympäristön huomioiminen ovat voittava yhdistelmä, joka toteutuu arjen pienillä askelilla.
Aina on kiire ja rahaa kuluu muutenkin paljon. Mutta lapset ovat pieniä ja ruoan on oltava ravitsevaa. Itsevalmistettua. Perhe joutuu turmiolle, jos en siihen kykene.
Kuulostaako tutulta? Silloin Uudenmaan Martat ry:n toiminnanjohtajan Marjo Rannan viesti on varmasti armollinen.
– Ei, mikään ei mene turmiolle. Ruoka ja ravinto eivät saa olla suorittamista. Niistä ei tarvitse stressaantua, ne ovat kivoja asioita. Rauhoitutaan, ei tarvitse olla yli-ihminen.
Mutta silti, kuluttajia vaivaa hämmennys siitä millainen ruokavalio on terveysvaikutuksiltaan optimaalisin. Tätä hämmennystä hälventää Marttojen Arkiruoka on järkiruokaa -kampanja. Pääviesti on selkeä: järkevä syöminen pohjaa arkisiin pieniin tekoihin.
Kaikki lähtee valinnoista hyllyn äärellä. Ostaako kotimaista vai muualta tullutta? Marjo Ranta antaa esimerkin.
– Riisin viljely vie paljon vettä ja tuottaa paljon metaanipäästöjä. Eikä riisi ole meille kulttuurisesti tai ravitsemuksellisesti tärkeää. Se voidaan korvata esimerkiksi ohralla tai perunalla.
Terveellisyys ja ympäristö kulkevat käsikkäin. Niiden välillä on harvoin ristiriitaa.
Toinen kannatettava asia on lihan syönnin vähentäminen ja kasvisten osuuden lisääminen. Vuosisata sitten liha oli harvemmin valmistettu pyhäruoka. Sellaisena sitä voisi ajatella nykyäänkin. Lihapullatkin voi tehdä vaikka broilerinlihasta.
Täydellistä muutosta ei silti tarvita.
– Jauhelihakastikkeessa voi korvata puolet lihasta kasviksilla, Ranta ehdottaa.
Lisäksi Martat muistuttavat ruokahävikistä. Ennen puhuttiin vähentämisestä, nyt jo välttämisestä. Ongelmana ovat suuret pakkaukset, jotka eivät aina vastaa kuluttajan tarpeita. Pientaloudet lisääntyvät ja tavat muuttuvat. Martoilla onkin tarjota ostovinkkejä ja reseptejä eri talouksille, sesongeille ja ruokavalioille.
Ruokatottumuksilla on merkitystä
Ruokatottumuksilla on luonnollisesti yhteys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvä yleisterveys ei kaikilta sairauksilta suojele, mutta varmasti edistää niistä toipumista.
Suolistosairauksien yhtenä syynä mainitaan prosessoitu ruoka ja liika hygieenisyys. Siitä voi hieman hellittää. Kypsennettäviä juureksia ei tarvitsisi kuoria, peseminen riittää. Kuituja suomalaiset saavat liian vähän.
Ikääntyessä kasvanutta proteiinin tarvetta voi maitohyllyvalikoiman sijaan tyydyttää pavuilla, kananmunalla ja härkiksellä. Siemenet, pähkinät ja kasviöljyt ovat monipuolisten terveysvaikutusten lisäksi hyödyksi myös kynsille ja hiuksille. Eikä rasvaa tarvitse liikaa pelätä, se kuuluu ruokavalioon.
Ja mikä parasta, näistä valinnoista kiittää myös ympäristö.
– Terveellisyys ja ympäristö kulkevat käsikkäin. Niiden välillä on harvoin ristiriitaa, terveellinen ja kotimainen valinta vaikkapa kalatiskillä on usein ympäristöystävällisin. Kestävä kehitys kulkee keittiöiden kautta. Ravitsemussuositusten mukainen ruoka sekä edistää terveyttä että vähentää ympäristökuormitusta, vakuuttaa Ranta ja muistuttaa ruoan tuotannon päästöjen olevan kolmanneksi suurimmat asumisen ja liikenteen jälkeen.
