Erilaiset elintarvikeketjun rikokset eli ruokapetokset ovat maailmanlaajuinen ongelma, jossa liikkuu valtavia summia rahaa. Suomessa kuluttaja voi välttyä huijatuksi tulemiselta tutun merkin avulla.
Kansainvälisesti yli 30 miljardin arvoista harmaata taloutta on vaikeaa kitkeä, kun siitä kiinni jäädessä rangaistukset ovat lieviä.
– Pelkästään Euroopassa ruokapetokset ovat noin 10 miljardin suuruinen, low risk – high reward -rikosala. Petoksesta saatava taloudellinen hyöty voi siis kannattavuudellaan kumota siitä saatavan rangaistuksen pelon, toteaa Sebastian Hielm, Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja.
Tunnistatko elintarvikerikoksen?
Ruokaketjun eri vaiheet avaavat lukuisien, rehellisten liiketoimintamahdollisuuksien ohella yhtä paljon tilaisuuksia rikollisen toiminnan harjoittamiselle. Ilmiö on kasvamassa.
– Elintarvikeketjun rikollisuutta voi esiintyä koska vain, aina alkutuotannosta kuluttajan havaittavaksi saakka. Mahdollisuuksia on valitettavan monia, kertoo Ruokaviraston johtava asiantuntija Minna Willman-Koistinen.
Elintarvikeketjun rikoksiksi luokitellaan muun muassa maataloustukien väärinkäyttö ja veropetokset sekä eläinsuojelu-, markkinointi- ja terveysrikokset. Monesti petos kuitenkin kohdistuu tuotteiden aines- ja rakenneosiin, valmistus- ja jalostustapaan tai alkuperämaan ja -alueen ilmoittamiseen.
– On tärkeää, että kuluttajien tietoisuus ilmiöstä lisääntyy. Asian ympärille tarvitaan paljon yhteiskunnallista keskustelua, Willman-Koistinen summaa.
Hyvää Suomesta -merkki turvaa valinnan
Ruokapetoksia esiintyy myös Suomessa. Kotimaisuudelle on paljon kysyntää, ja se houkuttelee joidenkin tuotteiden kohdalla valheelliseen mainostamiseen.
– Ilman toimivaa ja läpinäkyvää ruokajärjestelmää elintarviketuotannon luotettavuus voi horjua. Onneksi meillä Suomessa yhteistyö yritysten ja viranomaisten kanssa toimii, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.
Ruokapetosten havaitseminen ei aina ole helppoa. Hyvää Suomesta -merkki helpottaa turvallisten valintojen tekemistä. Merkin saaneiden elintarvikkeiden tuottajat kuuluvat suomalaisen, usein kansainvälisenkin, laadunseurannan piiriin.
– Näin kuluttaja voi varmistua, että pakkauksesta saatava tieto on oikeaa, Syväniemi selventää.
Alkuperäinen tiedote on julkaistu 26.8.2021 Ruokatieto Yhdistyksen verkkosivuilla.
