Vuonna 2018 uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 47 prosenttia. Käsitys uusiutuvilla lähteillä – vedellä, tuulella, auringolla ja biomassalla – tuotetun sähkön kalliimmasta hinnasta on vanhentunut. Alkuperä ei juuri vaikuta hintaan.
Kehittynyt ja halventunut teknologia mahdollistaa kuitenkin ratkaisuja, jotka jollain aikavälillä pienentävät laskua. Kuluttaja voi ryhtyä myös itse energiantuottajaksi – lämpöpumpuilla, aurinkopaneeleilla, jopa tuulivoimaa hyödyntäen.
Rakennusten lämmityksestä katetaan jo nyt noin 15 prosenttia maalämpöpumpuilla. Niitä on Suomessa myyty lähes miljoona. Käyttöönotto on suhteellisen yksinkertaista.
Halkaisijaltaan noin 15 sentin reikä porataan usein 50-300 metrin syvyyteen. Siihen asennettu putki tekee alhaalla u-käännöksen. Putkeen johdettu neste lämpenee ylös tullessaan ja lämmittää lämmönvaihtimien avulla joko huonetiloja tai käyttövettä.
Vuonna 2018 uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 47 prosenttia.
Omakotitaloissa järjestelmä on pieni, mutta se on skaalattavissa rivi- jopa kerrostaloihin. Esimerkkirivitalossa (30 asuntoa) investointi oli 200 000 euroa. Itsensä se maksaa takaisin noin kuudessa vuodessa, minkä jälkeen rakennuksen lämmityskulut laskevat huomattavasti.
Maalämpöpumput käyttävät tietenkin sähköä, kuinka saada sitä ekologisesti? Tuulivoiman oma hyödyntäminen on kuluttajalle hankalahkoa. Eteen nousee maanomistus- ja esteettisiä kysymyksiä.
Useimmille kuluttajille helpoin ja kannattavin ratkaisu ovat aurinkopaneelit. Niiden hyötysuhde on parantunut ja hinnat ovat laskeneet. Etelä-Suomessa saatavilla on aurinkoenergiaa vastaava määrä kuin Pohjois-Saksassa ja Tanskassa. Ja paistaa aurinko Lapissakin.
Paneelien asennus on mahdollista omin voimin, mutta asiantuntijat eivät sitä suosittele. Sähkötöihin tarvitaan asentaja. Lupakäytäntöjä on höllennetty, mutta tarkistus kunnan rakennusvalvontaan on paikallaan.
Ilmoitus paikalliselle verkkoyhtiölle on pakollinen. Verkkoon ei saa syöttää sähköä ilman, että sillä on ostaja. Oikealla mitoituksella aurinkopaneelit kehräävät ylimääräistä sähköä; keväällä ja kesällä päivät ovat pitkiä. Ylijäämän myynnistä on tehtävä sähköyhtiön kanssa sopimus.
Miellyttävää kyllä, itsetuotetusta ja -käytetystä sähköstä ei tarvitse maksaa veroa. Siirtoverkkokustannuksista vapautuu kuitenkin vasta, jos uskaltaa jäädä täysin oman tuotannon varaan.
Realistinen tapa on hybridi: osan energiasta tuottaa itse, osan ostaa – ja silloin uusiutuvilla lähteillä tuotettuna. Ratkaisu on sekä taloudellinen että eettinen. Ilmastonmuutoksessa pienilläkin prosenteilla on merkitystä.
Artikkelia varten on haastateltu valtion kestävän kehityksen yhtiön, Motivan asiantuntijaa Milja Aarnia.
Artikkelia varten on haastateltu valtion kestävän kehityksen yhtiön, Motivan asiantuntijaa Milja Aarnia.
