Maaret Alaranta
sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori
Suomen Punainen Risti
Yhä useammalle nuorelle yksinäisyys ei ole pelkkä ohimenevä tunne.
Yksinäisyyden kokemus aktivoi aivoissa samat alueet kuin fyysinen kipu ja jatkuva stressi heikentää kognitiivisia kykyjä. Pitkittyessään ja syvetessään yksinäisyys voi aiheuttaa merkittäviä haittoja niin psyykkiselle kuin fyysisellekin terveydelle.
Suomen Punaisen Ristin julkaisema Yksinäisyysbarometri valottaa, että yli puolet suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus ja joka viides nuori kokee sitä viikoittain.
– Nuorilla suurimpia syitä yksinäisyyteen ovat ujous, sosiaalisten tilanteiden jännittäminen tai riittämättömät vuorovaikutustaidot. Nuoret kokevat myös paljon ulkopuolelle jättämistä. Tämäkin nousee esiin Yksinäisyysbarometrissä. Ulossulkeminen eli porukan ulkopuolelle jättäminen on julma kiusaamisen keino. Se on tietoista tai tahatonta sosiaalista väkivaltaa. Kiusaamiskeskustelusta unohtuukin usein yksinäisyys, kertoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta.
Emotionaalinen yksinäisyys, joka johtuu syvän tunneyhteyden puutteesta lukuisista pinnallisista kaverisuhteista huolimatta, tai sosiaalinen yksinäisyys, jossa sosiaaliset suhteet puuttuvat kokonaan, ovat molemmat haastavia tilanteita.
– Jos lapsuudessa tai nuoruudessa koettu yksinäisyys jatkuu pitkään, siitä voi tulla aikuisena kiinteä osa minäkuvaa. Tämä voi johtaa syrjäytymiseen ja terveyden heikkenemiseen. Yksinäisyys altistaa mielenterveyden häiriöille, kuten masennukselle ja ahdistukselle sekä lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä, Alaranta huomauttaa.
Vuorovaikutustaitojen opettamisen tulisi olla kouluissa pakollista
Yksinäisyyden ennaltaehkäisy ja hoito eivät ole pelkästään yksilön vastuulla, sillä yksinäisyys liittyy myös rakenteisiin.
– Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelusta tulisi tehdä pakollista kaikilla luokka-asteilla. Yksinäisyyden vähentäminen on investointi, joka voi säästää yhteiskunnalta merkittäviä summia terveydenhuoltokustannuksissa ja samalla parantaa yksilöiden elämänlaatua. Yksinäisyys on ratkaistavissa oleva ongelma. Sen käsittelyyn tarvitaan sekä yhteisön että yksilön panosta, tietoisia toimia ja yhteisön aktiivista osallistumista, painottaa Alaranta.
Hyväksi kaveriksi voi oppia
Millainen on Kaveritaitoja-ohjelma?
