Tämän päivän seitsemänkymppisiään, kuten muitakin tärkeitä päiviään juhlivat, jättävät pönötysvastaanotot menneisyyteen ja suunnittelevat juhlansa sellaiseksi, jossa viihdytään ja pidetään hauskaa. Juhlan järjestämisessä on kuitenkin hyvä pitää mielessä tietyt tavat.
On trendikästä järjestää juhlat kodin ulkopuolella ja varata ravintolasta suuri pöytä tai erillistila ja antaa ammattilaisten huolehtia tarjoiluista.
– Toki edelleen pidetään myös perinteisiä perhejuhlia päivänsankarin kotona tai ”karataan” lomamatkalle, sanoo tapakouluttaja Arja Porvali.
Etenkin naisten juhliin on tapana viedä kukkia ja miehelle yksikin ruusu on jo juhlan merkki.
Kutsut voidaan pitää myös vain naisten kesken. Tämä kertoo etiketti- ja tapakouluttaja Susanne Ehrnroothin mukaan yhteiskunnastamme, jossa naiset voivat käydä ulkona ilman miestä – tätä ei suvaittu muutama vuosikymmen sitten.
Tarjoiluun panostetaan, sillä se luo ison osan juhlan tunnelmaa: hyviä viinejä, maukkaita salaatteja sekä kokeilevampaa ruokaa, jotka rikkovat perinteisen tarjonnan. Pelkän kahvitarjoilun ja voileipäkakun sijaan vieraita – ja itseään – halutaan hemmotella. Catering-palveluita käytetään paljon, mutta toisinaan tarjoilu halutaan tehdä myös yhdessä, tutulla porukalla.
Pukeutumiskoodi kutsussa poistaa vieraan epävarmuuden
Vanhan mallin mukaan pukukoodin puuttuminen kutsussa tarkoitti aina frakkia, siitä ei ollut epäselvyyttä. Nyt sen puuttuminen on vieraalle karhunpalvelus ja aiheuttaa hämmennystä.
Kun juhlat järjestetään viimeisen päälle, määritellään juhlakutsussa pukeutumiskoodi, joka auttaa vierasta tunnistamaan tilaisuuden tason ja lisää varmuutta pukeutumiseen.
– Pukeutumiskoodin puuttuessa voi kutsujalta tiedustella, mitä toiveita hänellä on vieraille. Juhliin voi aina pukeutua juhlallisesti, ja jos paikan päällä tuntee ylipukeutuneensa, voi solmion tai naisten juhlajakun jättää naulakkoon, vinkkaa Porvali.
– Koska nykyään korostetaan yksilöllisyyttä pukeutumisessakin, monessa tilanteessa yli- tai alipukeutunut voi jatkaa juhlintaansa täysin palkein asukömmähdyksestään huolimatta, lisää Ehrnrooth.
– Kaiken kaikkiaan miehellä tumma puku ja naisella tumma kotelomekko yhdistettynä boleroon toimivat usein hyvin. Kun bolero jätetään pois ja lisätään hiukan koruja ja huolitellaan hiukset, asu menee myös smokin kanssa, hän opastaa.
Sopivan lahjan valinta – ikuinen ongelmako?
Mitä hänelle voin viedä? Mitä hän haluaa? Onko tämä liian vähäinen tai liiallinen? Näitä kysymyksiä ei ole helppo ohittaa, oli sitten menossa melkeinpä mihin juhlaan tahansa. Pähkäilyltä vältytään helposti sillä, että lahjatoive mainitaan kutsussa.
– Senioreille mieluista on yhteinen aika, joten jos kutsussa ei mainita lahjasta mitään, lahjaksi voi antaa vaikkapa viikonlopun mökkireissun tai sunnuntaibrunssin. Myös lahjakortti ja elämyslahjat kasvattavat koko ajan suosiotaan ja sopivat jokaiselle, sanoo Porvali.
Toiveena voi olla myös sosiaalinen lahja, jolloin vieras voi lahjoittaa rahaa sellaisen asian hyväksi, jonka tietää ilahduttavan lahjan saajaa.
– Jos oma talous on hyvällä mallilla, halutaan ohjata vierasta auttamaan lahjallaan muita, kuten sotaveteraaneja, luontoa, lapsia tai pakolaisia. Kutsussa voi lukea myös, että lahjaa ei haluta. Silloin lahjan vieminen ei ole korrektia, sanoo Ehrnrooth.
Porvali muistuttaa, että kukilla voi ilahduttaa aina, oli juhlat tai ei:
– Etenkin naisten juhliin on tapana viedä kukkia ja miehelle yksikin ruusu on jo juhlan merkki. Antaessaan esimerkiksi lahjakortin on tyylikästä ojentaa se kukkien kera.
Jos juhlassa otetaan valokuvia, siitäkin on hyvä kertoa vieraille erityisesti silloin, kun kyseessä on ikäluokka, joka ei ole tottunut ottamaan selfieitä ja jakamaan niitä somessa.
– Vieraille voi hyvin sanoa esimerkiksi: ”Haluamme, että viihdytte ja voitte halutessanne ottaa kuvia muistoksi, mutta älkää laittako someen.”, muistuttaa Ehrnrooth.
Kun juhlat loppuvat, sankari kiittää juhliin osallistuvia viimeistään heidän pois lähtiessään. Porvali suosittelee vieraita lähettämään seuraavana päivänä kiitoksensa mukavista juhlista ja vieraanvaraisuudesta joko soittamalla, postikortilla tai sähköpostitse.
