Talven juhlissa tunnelma syntyy ihanista keittiöstä tulvivista tuoksuista, jotka kertovat liedellä kypsyvistä muhevista pataruoista sekä täyteläisistä keitoista ja piirakoista. Tällaiset tuoksut lämmittävät saman tien kylmästä ulkoilmasta saapuvan mielen ja kielen.
Juomatkin saavat olla talvella kuumia. Täyteläinen kaakao kermavaahdolla, yrttinen iltatee, maustettu ja lämmitetty viini. Maukkaita esimerkkejä riittää. Lämmin juoma lämmittää ensin sitä pitelevän käden, ja kulaus kulaukselta sulattaa koko kropan. Sitten vain kynttilän kajoon kirjaa lukemaan tai kuuntelemaan!
Jouluna täydellinen illallinen syntyy siitä, että pöydän ympärille kokoontuu koko perhe, ystävät ja rakkaat, nuoret ja vanhat, kissat ja koirat – eikä ketään ole liikaa stressattu jouluvalmisteluilla. Jos vieraita tulee paljon, kannattaa jakaa vastuu niin, että jokainen tuo joulupöytään jotakin. Nyyttärijoulu ei stressaa ketään, sillä jokainen kykenee varmasti tuomaan yhden jouluruoan – sitten vaikka kaupasta, jos ei kokkaaminen luonnistu. Kun tuo jotakin itselle mieluista, tulee samalla varmistettua, että joulupöydässä takuulla on jotakin, josta pitää.
Meidän poppoomme joulupöytä vaihtelee sen mukaan, missä kulloinkin joulua vietämme. Tarjoilut on tapana koostaa niin, että jokainen saa päättää yhden tarjottavan ruokalajin. Minulla se on muikunmäti, joka on maailman helpoin ruokalaji. Tykö tarvitaan vain smetanaa ja sipulisilppua. Graavattua siikaa löytyy aina, yleensä myös sekä skagen röraa ja muitakin meren herkkuja. Jouluna saatan satsata pieneen purkkiin kaviaaria, ja hanhenmaksaakin voi olla tarjolla.
Minusta vuoden viimeisiin juhliin kuuluvat hopean kimallus ja tähtien tuike, ja lasissa saa kuplia samppanja.
Kinkkua emme ole pitkään aikaan paistaneet, mutta jokin hyvä liharuoka on kuitenkin tehty. Se voi olla vaikkapa Iberico-possun filettä tai pitkään kypsytettyä luomulammasta. Niiden kanssa ei kovin paljon tykötarpeita tarvitakaan, sillä yleensä alkuruoat hupenevat siihen tahtiin, ettei masuun paljon muuta enää mahdu. Jälkiruoaksi tarjolla on jokin marjaisa jäädyke, joka tuntuu kevyeltä, vaikka onkin kermaan tehty.
Joulu ainakin meillä keskittyy tätä nykyä usein juuri aterioinnin ympärille, sillä pieniä lapsia ei ole pitkään aikaan ollut illanvietossa mukana. Nyt kun ensimmäinen lapsenlapsemme on syntynyt, hänen kanssaan uuden kipinän varmasti saavat taas jouluun liittyvät muut puuhat, kuten yhdessä leipomiset, askartelut ja lahjojen käärimiset.
Lue myös: Kahvin sijaan jälkiruokaolut?
Nämä kaikki kuuluivat jouluun omassa lapsuudessani ja myös silloin, kun meidän lapsemme olivat pieniä. Vuosikymmeniä sitten joulua valmisteltiin kokonainen kuukausi. Koko huusholli puunattiin katosta lattiaan, kuparit kiillotettiin, seppeleitä punottiin, ja lahjaksi saimme aina yöpuvun, kirjan, suklaata ja jonkin urheiluvälineen. Koko ihanan joulupäivän sai sitten lukea uutta kirjaa sekä syödä vuoron perään kinkkua ja suklaata.
Joulun jälkeen vanhan vuoden päättyminen koittaa aina nopeasti. Olen itse katsonut parhaimmaksi olla antamatta mitään lupauksia uudelle, vaikka jotakin saattaa mielessä pyöriä. Minusta vuoden viimeisiin juhliin kuuluvat hopean kimallus ja tähtien tuike, ja lasissa saa kuplia samppanja. Uuden vuoden aloitan mielelläni iloiten ja rakastani suudellen. Ja totta kai ruokapöytäkin taas notkuu.
Kirjoittaja Sikke Sumari on juontaja sekä ruokakirjailija.
