Kati Pulli
toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
Keväisin moni kissan- ja koiranpentu saa uuden kodin. Kesälomalaisista on seuraa pennulle, mutta perheen aikuinen on aina vastuussa lemmikistä.
Vastuullinen lemmikin hankkija valmistautuu huolellisesti ennen kuin ottaa lemmikin. On tärkeää harkita tarkkaan, pystyykö tarjoamaan eläimen lajin ja rodun edellyttämän, hyvän elinympäristön lemmikilleen läpi koko sen elämän.
Eläin tarvitsee oikeanlaista ravintoa, juomaa, liikuntaa ja virikkeitä. Kania ei voi pitää vain häkissä, koira tarvitsee riittävästi lenkkejä ja kissakin mielellään valvottua ulkoilua tai vähintään paljon puuhaa ja virikkeitä. Lemmikin terveydestä pitää huolehtia varmistamalla tarvittavat rokotukset ja säännöllinen hampaiden hoito. Kun eläin sairastuu, se pitää viedä lääkäriin. Joskus eläinlääkärikustannukset voivat yllättää ja olla moninkertaisia lemmikin hankintahintaan nähden.
Lemmikki ei saa olla heräteostos, eikä sitä saa antaa yllätyslahjaksi toiselle. Kun perheeseen otetaan lemmikki, vastuun lemmikin hyvinvoinnista kantaa aina aikuinen, sillä lapsella ei ole samaa harkintakykyä kuin aikuisella.
Valitse ensin kasvattaja ja sitten pentu
Vastuullinen kasvattaja tarjoaa perusteellista tietoa pennun taustoista ja on kiinnostunut sen tulevasta kodista. Pentua pitää päästä katsomaan kasvattajan luo jo ennen kuin se viedään uuteen kotiin. Näin pennun kasvuolosuhteet voi nähdä ja päästä havainnoimaan esimerkiksi, onko se terveenoloinen ja miten se käyttäytyy. Hyvä kasvattaja haluaa varmistua pennun pääsystä kunnolliseen kotiin ja kuulee mielellään vielä myöhemminkin mitä kasvatille kuuluu.
Eläimen kasvattajan pitää pystyä kertomaan pennun ja sen vanhempien terveydentilasta. Esimerkiksi koiraroduilla on paljon perinnöllisiä sairauksia, ja vanhempien terveyttä olisi hyvä tutkia. En suosittele ottamaan erikoisen näköiseksi jalostettuja lajeja, kuten ”lyttynaamaisia” koiria ja kissoja.
Lue myös: Lääkkeitä lemmikkikuumeeseen – 5 askelta fiksuun lemmikin hankintaan
Jos rotukoiraa ei ole rekisteröity, kannattaa kysyä, miksei ole. Vastuullinen kasvattaja antaa uuteen kotiin lähtevälle pennulle mukaan kirjalliset hoito-ohjeet ja todistukset rokotuksista. Niihin ei kuitenkaan aina voi luottaa, sillä pentutehtailijat voivat olla eteviä väärentäjiä. Jos myyjä vaikuttaa epäilyttävältä, ota yhteys viranomaisiin.
Jos hankit lemmikin eläinkaupasta, pyri varmistamaan, ettei eläin tule tehdasmaisesti toimivalta tukkukauppiaalta. Eksoottinen eläin ei liioin saa olla luonnosta pyydetty.
Rescue-koiria ja kesäkissoja
On hyvä tarjota kotia sitä tarvitsevalle eläimelle, mutta lemmikkiä ei pidä ikinä ottaa säälistä. Lemmikin pitää aina sopia sen ottajan omaan elämään. Arka löytökoira ei ehkä pärjää kaupungin vilskeessä, mutta voi sopia maalle. Jos rescue-eläimen ottaa ulkomailta, kannattaa valita hyvämaineinen järjestö, selvittää eläimen terveys ja tiedostaa tautiriskit.
Lue myös: Antaisitko kodin rescuelemmikille?
Kissojen arvostuksen puutteen johdosta puolivillit kissapopulaatiot ovat yhä ongelma. Kadonnutta kissaa ei aina edes vaivauduta etsimään, sillä vain kymmenen prosenttia eläintalojen löytökissoista päätyy takaisin kotiinsa.
Jos kohtaat kesämökkisi pihapiirissä kissaemon poikasineen, reagoi välittömästi ja ota yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluneuvojaan tai -yhdistykseen. Mitä nuorempia pennut ovat, sitä helpommin pennut vielä sopeutuvat kotikissoiksi.
