Raakaruokintatrendi on kovassa nousussa ja Suomessa 15-30% koiranomistajista käyttää päivittäin raakaruokaa osana lemmikkinsä ruokavaliota. Tieteellistä näyttöä sen hyödyistä saadaan lähivuosina lisää, mutta lemmikinomistajien kokemukset puhuvat puolestaan jo nyt.
Katso myös 8 myyttiä raakaruokinnasta.
Ravinteita helposti
Koirat ja kissat hyödyntävät erinomaisesti raakaa rasvaa ja proteiinia. Raakaruokinnan vaikutuksina raportoidaan usein lemmikin parempi suuhygienia, allergisten iho-oireiden helpottuminen, terveempi iho ja kiiltävämpi turkki. Myös ruoan sulavuus paranee ja ulosteen määrä vähenee.
Haitallista raakaruokinta on vain, jos ruokavalio on liian yksipuolinen.
Millainen on lemmikin tasapainoinen ruokavalio?
Lähtökohtana on koira- ja kissaeläinten lajityypillinen ravinto luonnossa. Molemmat hyödyntävät koko saaliseläimen eli raaka liha, luut ja sisäelimet ovat ruokavalion perusta.
Nykyisellä tarjonnalla kuivamuonaa on helppo täydentää pakastetuilla liha- tai lihasisäelinseoksilla. Vaihtelua saa myös tasapainotetulla täysravinnolla, joka riittää sellaisenaankin lemmikin päivittäisiin tarpeisiin.
Jokaisen siirtymävaihe on erilainen
Alussa korvataan vain pieni osa lemmikin ravinnosta raakaruoalla ja vähitellen, suoliston sopeutumistahdin mukaan, sen määrää lisätään. Yleisin haaste on saada kissa maistamaan aikaisemmasta poikkeavaa ruokaa ja niillä siirtymävaihe kestääkin yleensä pidempään kuin koirilla.
Ruokamäärät eroavat jonkin verran, sillä raakaruoka sisältää luonnostaan nestettä. Esimerkiksi keskikokoinen, noin 10 kiloa painava koira syö päivässä noin 250 grammaa raakaruokaa tai 150 grammaa nappulaa.
Artikkelia varten haastateltiin raakaruokinnan asiantuntija Mikko Quistiä.
