Matkalla vatsan toiminta usein muuttuu niilläkin, jotka eivät sairastu. Varmoja keinoja ripulin ehkäisemiseksi ei kuitenkaan ole.
Mitä tarkoittaa matkavatsa?
Sillä viitataan suolentoiminnan muuttumiseen matkustaessa, vaikkei varsinaista ripulia esiintyisikään. Joillakin itse matkustaminen, kuten lentäminen, aiheuttaa ummetusta. Itse kohteessa vatsa sitten saattaa toimia vilkkaammin kuin kotona.
Miksi vatsan toiminta muuttuu matkalla, vaikka ripulia ei esiinnykään?
Matkavatsaa selitetään usein sillä, että matkakohteessa bakteeristo on erilainen. Omien tutkimustulostemme perusteella uskon, että matkailijat saavat pieniä määriä niin kutsuttuja ripulikolibakteereita, joiden vaikutuksesta vatsa menee löysälle. Kyseessä ei siis olisi niinkään erilainen bakteeristo kuin tietyt taudinaiheuttajat. Näitä ripulikolibakteereja saavat myös monet sellaiset matkailijat, joille ei kehity varsinaista ripulia. Taudin kehittyminen riippuu monesta tekijästä – kuinka suuren määrän bakteereita saa ja onko suolessa ennestään immuniteettia esimerkiksi entisten reissujen pohjalta.
Lue myös: Työ- tai lomamatka tulossa? Muista nämä 7 terveysvinkkiä
Voiko matkaripulin välttää?
Maitohappobakteereita myydään valtavasti, mutta valitettavasti niistä ei ole saatu tieteellisissä tutkimuksissa juurikaan hyötyä. Tilanne on kinkkinen: matkalla on joka tapauksessa syötävä, ja ruoassa olevilta pöpöiltä on vaikea säästyä. Turhia antibioottihoitoja kannattaa välttää – oma bakteeristo on hyvä suoja, ja antibiootit tuhoavat näitä omia hyviä bakteereita. Hanaveden ja jääpalojen välttäminen on viisasta, ja ruoat tulisi valita aina niin, että ne saa höyryävän kuumina. Myös leipä ja itse kuoritut hedelmät ovat turvallisia.
Artikkelia varten haastateltiin Helsingin yliopiston professori ja infektiolääkäri Anu Kanteletta.
