Vastuullinen sijoittaminen edistää kestävää kehitystä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Vastuullisuus vähentää sijoittajan riskiä ja yhteiskunnan kuormaa, muttei sijoittajan tuottopotentiaalia.
YK on määritellyt vastuullisen sijoittamisen periaatteet, joihin suurin osa sijoitusorganisaatioista on sitoutunut.
– YK:n periaatteet allekirjoittaneet sijoittajat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä, jossa ilmastoasiat ovat vahvasti esillä yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien näkökohtien rinnalla, laskentatoimen professori Hanna Silvola Hankenilta sanoo.
YK kehottaa kannustamaan vastuullista toimintaa edistäviä organisaatioita vain syntitalojen välttämisen sijaan.
Periaatteet eivät suoraan määrittele sijoittamisen tapaa. Vastuullisesti voi sijoittaa esimerkiksi poissulkemisen tai suosimisen strategialla.
– Poissulkemisen strategia välttää ympäristölle haitallisimpia organisaatioita, kuten tiettyjä teollisuuden alan toimijoita. Suosimisen strategia puolestaan valitsee sijoituskohteiksi yrityksiä, jotka suoriutuvat erityisen hyvin ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan mukaisessa toiminnassa, Silvola kertoo.
– YK kuitenkin kehottaa kannustamaan vastuullista toimintaa edistäviä organisaatioita vain syntitalojen välttämisen sijaan. Suosimisen strategia yleistyykin jatkuvasti, professori jatkaa.
Marginaali-ilmiöstä valtavirran toiminnaksi
Maailmaa parantavan sijoittamisen hyödyt ovat moniulotteiset, mikä selittää ilmiön jatkuvasti nousevaa suosiota. Kestävää kehitystä edistävä sijoittaminen vähentää tutkitusti sijoittajan riskiä ja yhteiskunnan kustannuksia.
– Alhaisempi riski mahdollistaa edullisemman lainan, joten kulut ovat pienemmät ja pääomasijoittajan on helpompi lähteä mukaan, Silvola avaa.
Lue myös: Roope Tonteri: ”Metsästä on moneksi”
– Mitä enemmän sijoittajat suosivat ympäristöstä ja työntekijöistänsä huolehtivia yrityksiä, sitä vähemmän haitallisia toimijoita jää markkinoille, jolloin yhteiskunnan huolehdittavaksi kasaantuvat vastuuttoman toiminnan seuraukset vähenevät, Silvola jatkaa vastuullisuuden yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Professori peräänkuuluttaa lainsäädännön roolia ilmastoasioiden edistämisessä.
– Tällä hetkellä julkista tukea menee fossiilisiin polttoaineisiin maailmanlaajuisesti 30 biljoonaa euroa vuodessa. EU:n komission määrittämä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittava lisärahoitus on 180 biljoonaa euroa. Siirtämällä tukia fossiilisista uusiutuviin energiamuotoihin on ilmastonäkökulmasta ilmeinen teko ja ratkaisevaa myös sijoituspäätösten näkökulmasta, Silvola painottaa.
