Digitaalisen vallan mukana tulee vastuu ja vastuunkantajia ovat digikäyttäjät. Digitaalisuutta varjostaa rajat ylittävä tietoturva- ja kyberrikollisuus, mutta uhkakuvien ja pelkojen lisäksi sillä on myös valoisampi puoli, sillä turvallinen digimaailma tarjoaa paljon mahdollisuuksia.
Tällä hetkellä yrityselämässä lähes kaikki data on digitaalisessa muodossa ja tietoisuus datan merkityksestä ja turvaamisesta kasvaa kohisten. Mutta kun tietoturvasoppaan heittää vielä kyberturvallisuuteen liittyvät ainekset, voi maallikolla mennä sormi suuhun.
– Tietoturva on fyysisessä tai digitaalisessa muodossa olevan tiedon turvaamista. Tietoturvassa on kyse tiedon luotettavuuden, eheyden ja tietojen saatavuuden turvaamisesta. Kyberturvallisuus taas on käsitteenä laajempi ja käsittää koko digitaalisen toimintaympäristön turvallisuuden, sanoo Jarno Limnéll, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori.
Limnéllin mukaan digitaalisuudesta on muodostumassa erottamaton osa fyysistä todellisuutta – erinäisten termien sijaan voidaan puhua digitaalisesta turvallisuudesta.
– Iso trendi on, että aiemmin siiloutuneet digitaalinen ja fyysinen maailma limittyvät yhä enemmän keskenään ja muodostavat kokonaisuuden, jonka turvallisuudesta tulee huolehtia niin yhteiskunnassa, yrityksissä kuin arjessa. Digitaalista turvallisuutta voidaankin pitää kansalaistaitona, joka koskee kaikkia ikäryhmiä, Limnéll toteaa.
Lähes jokaisella kulkeekin älypuhelin mukana: verkko-ostoksia voi tehdä bussia odotellessa ja somepäivityksiä itsepalvelukassajonossa. Samalla laitteella käsitellään työasioita ja töitä tehdään missä milloinkin. Rajanvetoa eri maailmojen välillä on yhä hankalampi tehdä ja yhteiskunnan digivapaat alueet kutistuvat silmissä.
Globaali viesti on, että kaikki mikä voidaan digitalisoida tullaan digitalisoimaan. Ihmisaivojen digitointia tehdään jo. Olisikin vaikea kuvitella yritystä, joka haluaa pärjätä ilman teknologiaa, mutta silti digitaalisuus ei ole ratkaisu kaikkeen.
– Vaikka digitalisaatio etenee vauhdilla, on hyvä tiedostaa ne liiketoiminta-alueet, joissa digitalisointi ei ole mielekästä. Esimerkiksi johtamisessa fyysisen läsnäolon merkitys korostuu ja välittäminen vaatii jatkossakin ihmisten välistä kohtaamista, sanoo Limnéll.
Neljäkymmentä prosenttia yrityksistä menettää toimintakykynsä yhden päivän aikana, mikäli internetyhteys ei toimi.
Toinen digivauhtisokeuden mukanaan tuoma ongelma on varasuunnitelman puute. Limnéllin mukaan yritysmaailmassa heittäydytään liian usein yhden kortin varaan.
– Neljäkymmentä prosenttia yrityksistä menettää toimintakykynsä yhden päivän aikana, mikäli internetyhteys ei toimi, Limnéll toteaa.
Turvallisuus on tietoisuutta ja varautumista uhkakuviin
Digitalisaatio luo huikeita businessmahdollisuuksia ja tuo kustannussäästöjä globaalissa rajattomuudessaan. Yrityksissä hyvin hoidettu turvallisuus mahdollistaa digitalisaation hyödyistä nauttimisen.
Limnéllin mukaan tällä hetkellä maailman suurimpien yritysten raaka-aineena on data. Ja missä on raaka-ainetta, on myös siitä hyötymään pyrkivää rikollisuutta.
– Yrityksissä digitaalinen turvallisuus näyttäytyy ensisijaisesti johtajuuskysymyksenä. Johdon on tiedostettava, että turvallisuus ei ole projekti vaan jatkuvaa tietoisuuden ylläpitämistä kyberrikollisuuden keinoista. Samoin yritysten on kehitettävä omaa puolustustaan, joka tarkoittaa teknologisten ratkaisujen lisäksi myös henkilökunnan kouluttamista. Lisäksi, mitä perusteellisemmin tilanteeseen on varauduttu varatoimenpiteillä ja viestinnällisillä suunnitelmilla, sitä paremmin kriisitilanteesta selvitään.
– Huolellinen varautuminen uhkakuviin lisää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Hyvin hoidetun varautumis- ja toimenpidesuunnitelman tiedetään tutkitusti olevan yritysten pörssikursseja vahvistava tekijä.
