Joka päivä kahdeksassa suomalaisessa kodissa palaa. Suuri osa näistä saa alkunsa ihmisen huolimattomuudesta.
Vuoden 2017 paloturvallisuusviikolla huomio kiinnittyi ihmisen omaan toimintaan ja paloturvallisuustaitojen lisäämiseen. Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK:n erityisasiantuntija Ira Pasi korostaa jokaisen omaa vastuuta paloturvallisuuden ylläpitämisessä.
– Tämän vuoden paloturvallisuusviikon pääteema oli sinä pelastat. Jokaisen on tärkeää tunnistaa riskit ja suojautua niiltä. Hyvin suurelta osin ihminen omalla toiminnallansa voisi ennaltaehkäistä palot.
Ihmisen oma toiminta ratkaisee monesti myös palon hetkellä.
– Palon syttyessäkin lähin apu olet sinä itse. Tulipalon hetkellä ei ole enää aikaa miettiä, vaan toiminnan on tultava selkärangasta. Jokainen sekunti on tärkeä. Talosta on pystyttävä poistumaan parissa minuutissa matalalla liikkuen ja ovet perässään sulkien, yksikin henkonen tulipalon savua on vaarallinen, Pasi painottaa.
Turvallisesti valvovan silmän alla
Ira Pasin mukaan tyypillisimmät läheltä piti –tilanteet syntyvät kokkaillessa.
– Keittiö on kodin riskialttein tila. Ruoanlaiton yhteydessä syttyi viime vuonna 888 paloa. Vaaratilanteet syntyvät, kun ruoka jätetään valvomattomana liedelle tai liian lähellä liettä säilytetään jotain tavaraa, joka sitten syttyy, kun hella unohtuu vahingossa päälle.
Ruoanlaiton lisäksi myös sähkölaitteita tulisi käyttää vain valvovan silmän alla.
– Kodinkoneet eivät ole ikuisia, laitteiden toimintavarmuus heikkenee iän myötä. Liian usein jätetään pyykit tai tiskikone rullaamaan yksinään, eikä kukaan sitten olekaan kotona, kun laite leimahtaa, Pasi sanoo.
Kynttiläkauden aikana Pasi muistuttaa valvomaan myös ulkotulia.
– Kynttilä on avotuli, jota ei koskaan pitäisi jättää yksin. Terassituli voi joutua kumoon tuulen tai eläimen kaatamana ja pahimmillaan sytyttää talon rakenteet, ja ne ovat sitten ikäviä paloja, asiantuntija herättelee ja kannustaa ulkona sähkötulien käyttöön.
Toimiiko palovaroittimesi?
Pasin mukaan valtaosalla suomalaisista on virheellinen käsitys palovaroittimensa toimintakyvystä.
– Pelastuslaitoksen kyselyssä 97-99 % kansalaisista sanoo palovaroittimensa olevan kunnossa. Todellisuudessa näistä vain 38 % oli toimintakykyisiä. Luvut kertovat karuja faktoja.
Palovaroitin tulisi uusia noin viiden vuoden välein.
– Sen jälkeen sen toimintavarmuus on jo heikko. Palovaroittimen testinappulaa painamalla ei voi testata varoittimen kykyä reagoida savuun, toisin kuin yleisesti luullaan. Testinappulalla saadaan selville vain paristojen kunto, jotka nekin on toki syytä testata ja vaihtaa vuosittain, Pasi neuvoo.
”Eka ajatus oli että äkkiä ulos täältä!”
”Se oli ihan tavallinen meidän arki-ilta kotona, olin tehny lapselle iltapalaa. Olin tosi väsynyt, aattelin että siivoon keittiön sit kun lapsi nukkuu. Kun mä heräsin palovaroittimen ääneen, katonrajassa oli mustaa savua. Eka ajatus oli vaan että nyt lapsi syliin ja äkkiä ulos täältä! Palomiehet sano jäljestä päin et se oli ihan oikea ajatus, palo oli jo niin levinny et ei sitä itse ois voinu sammuttaa. Olin nukahtanu iltasatua lukiessa, jotain oli jääny hellalle siinä iltapuuroo tehdessä ja hella jäi vahingossa päälle! Koko kämppä meni. Onneks en menettäny mitään arvokkaampaa.” – Laura 32
