Maarit Valtonen
ylilääkäri, Suomen Olympiakomitea
Talviurheilulajien harrastaminen keskeytyy, kun talviurheilija sairastuu flunssaan tai joutuu tapaturmaan. Elimistölle on tärkeää malttaa antaa riittävästi aikaa parantumiseen.
Äkillinen hengitystieinfektio eli flunssa on yleisin urheilijan sairaus. Vaikka säännöllinen liikunta ja hyvä fyysinen kunto vahvistavat elimistön puolustusmekanismeja, kova ja toistuva fyysinen sekä psyykkinen rasitus voivat altistaa hengitystieinfektioille.
Suomen Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen muistuttaa, että etenkin näin talvella hengitystieviruksia on paljon liikkeellä ja väkijoukoissa taudinaiheuttajat leviävät tehokkaasti.
– Säännöllinen ja huolellinen käsihygienia on ensisijaista infektioiden ennaltaehkäisyssä. Kädet on myös hyvä pitää poissa infektioporteilta eli nenästä, silmistä ja suusta.
Ruokavalion monipuolisuus, sopiva energiansaanti ja riittävä uni ovat elimistön vastustuskyvyn vahvistamisessa olennaisia. Harjoittelun määrä ja teho ovat ennen kaikkea hyvä pitää tasapainossa muun elämän kuormituksen kanssa. Valtonen puhuu myös influenssarokotteen puolesta, sillä sen tiedetään ehkäisevän influenssatartuntoja.
– Rokote kannattaa jokaisen ottaa, sillä influenssa kesken parhaan hiihto- ja laskettelukauden vie usein useamman viikon hyvää harjoitteluaikaa.
Talviurheilija – nappaa mallia ammattiurheilijasta!
Ammatikseen urheilevilta voivat niin sanotut taviksetkin Valtosen mukaan ottaa monissa asioissa mallia. Fyysisesti hyvässä kunnossa ja kuormituksen ollessa tasapainossa arki on usein sujuvampaa.
– Ammattiurheilijoiden kokonaiskuormituksen hallinnassa olisi monilla opittavaa: kuinka huolehtia elimistön palautumisesta ruokavalion, unen ja kehoa huoltavan harjoittelun avulla, jotta lajiharjoittelu mahdollistuu ja suorituskyky nousee.
Lue myös: Liikkumattomuus käy kalliiksi
”Tapaturmia ehkäisee parhaiten maalaisjärjen käyttö”
Talvisissa urheilulajeissa kuntoilija kohtaa usein myös tapaturmia. Tasamaalla hiihtäessä vammoja sattuu vähän, mutta laskettelussa kova vauhti on kiistämätön tapaturmariski.
– Maastohiihto on varsin armollinen laji nivelille, luille ja lihaksille. Laskettelussa yleisimpiä vammoja ovat polven eturistisiteen repeämä ja kierukkavammat, luun murtumat, pään vammat sekä lievemmät ruhjeet, Valtonen kertoo.
Valtonen korostaa, että tapaturmia rinteessä ehkäisee parhaiten maalaisjärjen käyttö.
– Vauhdin ja temppujen pitäminen omille taidoille sopivana, rinteen sääntöjen noudattaminen ja kanssalaskijoiden kunnioittaminen vievät jo pitkälle.
Valtonen ei suosittele sairaana urheilemista, vaan elimistölle täytyy antaa riittävästi lepoa.
– Sairauden tai vamman jälkeen harjoitusmääriä tulee lisätä asteittain. Vamman aikana kannattaa hyödyntää mahdollisia muita urheilulajeja ja harjoitusmuotoja, jotta suorituskyky ei laske.
