Timo Kivinen
puolustusvoimain komentaja, kenraali
Kulunut vuosi tulee jäämään historiaan. Maailman turvallisuustilanne on muuttunut tavalla, jolla on pitkät ja kauaskantoiset seuraukset. Ukrainan sodan kaikkia seurannaisvaikutuksia emme vielä näe. Suomen ja Ruotsin päätös hakea Nato-jäsenyyttä on toistaiseksi Ukrainan sodan yksi merkittävimmistä turvallisuuspoliittisista seurauksista.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaa merkittävästi sotilasstrategista asetelmaa Pohjolassa ja Itämeren alueella. Sotilasliiton jäsenenä olemme osa kollektiivista puolustusta. Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti ensisijainen vastuu oman maan puolustamisesta on kuitenkin jäsenmaalla itsellään. Täytämme tämän vaatimuksen hyvin. Suomi on ylläpitänyt kansallista puolustuskykyään pitkäjänteisesti turvallisuusympäristön rauhallisempinakin aikoina. Jatkossa tukenamme on myös liittouman voima. Vastaavasti me tuemme tarvittaessa muita liittokunnan jäseniä. Tulevat velvoitteet vaikuttavat puolustusvoimien kehittämiseen.
Nykyajan ja tulevaisuuden uhat ovat laaja-alaisia ja vaikuttavat koko yhteiskunnan toimintoihin. Erilaisten turvallisuusriskien hallintaan ja torjuntaan tarvitaan laajaa vastinetta. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan eri viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimin. Kaikkia potentiaalisia voimavaroja on pystyttävä käyttämään koordinoidusti kriisitilanteessa. Suomen kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa tälle yhteistyölle lujan perustan.
Puolustustamme on kehitettävä ajassa eläen
Puolustustamme on kehitettävä ajassa eläen. Meidän on kyettävä toimimaan joustavasti ja nopeasti erilaisissa toimintaympäristöissä yhteistyössä muiden kansallisten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen laajalla reservillä ja reserviläisillä on aivan keskeinen merkitys Suomen sekä sotilaalliselle maanpuolustukselle että laajemmin kokonaisturvallisuudelle.
Puolustusvoimien tavoitteena on laajentaa entisestään aktiivisten reserviläisten käyttöä valmiudellisissa tehtävissä. Tavoitteena on muodostaa Puolustusvoimien tarpeeseen aktiivireserviläisistä nopeasti toimeenpantavia joukkoja, joilla on valmiudet toimia sotilaallisten tehtävien ohella laaja-alaisia uhkia vastaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Puolustusvoimat ei kykene toteuttamaan tehtäviään ilman yhteiskunnan ja kansalaisten tukea. Suomalaisten korkea maanpuolustustahto on puolustuskyvyn ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn perusta myös uudessa turvallisuusasetelmassa. Turvallinen Suomi tehdään yhdessä.
