Vaatteiden käyttäminen aiheuttaa huomattavia ympäristövaikutuksia siinä missä niiden valmistaminenkin. Tiedostava kuluttaja kantaa siis vastuunsa paitsi vaateostoksilla myös ostosten jälkeen.
– 30 % vaatteen ympäristövaikutuksesta tulee kuluttajalta, koska ostamisen jälkeen kuluttaja käyttää huomattavan paljon vettä vaatteiden pesemiseen. Vedenkulutus on meille itsestäänselvyys, vaikka makea vesi on maailman kallisarvoisin luonnonvara. Mieti siis paljonko ostat, millä ne peset ja mihin vaatteen lopulta kierrätät, sanoo kierrätysmuodin asiantuntija, trashionista Outi Les Pyy, ja kertoo parhaat vinkkinsä ekologisempaan tekstiilinkulutukseen:
Osta paksumpia materiaaleja
Vuosituhannen vaihteen jälkeen kangaslaadut ovat systemaattisesti ohentuneet. Muoti on tukenut kevyitä materiaaleja. Kun kangasta ja neulosta ohennetaan niin, että paino vähenee ja lanka ohenee, on seurauksena se, että vaate ei kestä. Jokainen on huomannut, miten nykyfarkuissa haaroväli ohenee puolessa vuodessa näkymättömiin.
Ratkaisu on yksinkertainen: osta paksumpia vaatteita. Jätä kaikki lirutrikoot pois. Hanki kirppareilta tönkköfarkkuja ja paksuja neuleita. Kun ostat paksumpaa, vaate kestää kauemmin ja pystyt myymään sen eteenpäinkin.
Vesipese vähemmän ja vaihda pesuaine
Mieti, tarvitseeko vaate todella aina konepestä ja millä peset sen. Opettele ekologinen tahranpoisto, käytä erilaisia alusvaatteita ja hikilappuja kainaloissa. Ripusta vaatteet ilmavasti, tuuleta niitä ja pakasta tarvittaessa.
Kiinnostu siitä, mitä viemäristä menee alas. Vaihda käyttämäsi pesuaine ekopesuaineeseen. Pyykkääjiä on kymmeniä erilaisia, mutta niin on myös ekopesuaineita. Jokainen löytää kokeilemalla omansa.
Osta enemmän käytettyä tekstiiliä
Kirpputoreilla vaatteet ovat huomattavasti halvempia uusiin verrattuina, jos mietit minkälaista laatua saat ja mihin hintaan. Kirpputorilta ostetun vaatteen kohdalla uuden materiaalin tuotantotarve on 0 %.
Opettele vaatekuidut ja korjaamisen perustaidot
Vastuullinen kuluttaja tietää mitä ostaa. Pyri ymmärtämään vaatteen ”rakennuspalikat”. Opettele eri vaatekuidut, jotta tiedostat mitä oikeasti ostat ja miten vaatetta huolletaan. Jos haluat hallita vaatteiden huollon muulla kuin tuurilla, on opeteltava eri vaatekuidut.
Perusvaatehuolto on kansalaistaito siinä missä lampun vaihtaminen. Ei tarvitse osata ommella tai tuunata, mutta peruskorjaustoimenpiteet ja pikkupaikkaamiset olisi hyvä opetella. Hanki ompeluneuloja, vaatteidesi värisiä ompelulankoja, nukanpoistaja ja kotiin tarkoitettu vaatehöyrystin.
Vältä trendejä
Keskity siihen, mikä oma tyylisi on. Kun itsetunto on kunnossa, sinulle on paljon vaikeampi myydä mitään, etkä sorru heräteostoksiin. Mainoksia ei tarvitse kuunnella eikä naistenlehdistä lukea, minkälainen pitäisi olla. Vaateteollisuuden sykli on aivan liian nopea ollakseen ekologinen. Älä siis juokse trendien perässä. Kun voit oman pään sisällä hyvin, et tee turhia ostoksia.
Lahjoitustavaraa vai jätettä?
Hyväntekeväisyysjärjestöt vastaanottavat valtavia määriä tekstiilejä, ja niiden jatkokäsittely nielee hyväntekeväisyysvaroja. Outi Les Pyy neuvoo, miten erotat jätteen lahjoitettavasta:
– Vanhojen vintage- ja retrovaatteiden pitäisi aina päätyä kierrätykseen! Kaikki ennen millenniumia valmistettu tulisi ehdottomasti kierrättää. Liian usein juuri vanhat, kestävästä materiaalista valmistetut vaatteet heitetään pois siksi, että ne ovat ummehtuneet kellarissa tai niissä on tahroja. Riittää, että tuuletat vaatteita hieman, kun lahjoitat ne.
Outi Les Pyy kehottaa tarkastelemaan lahjoitusta kriittisesti.
– Kangaslaadut ovat huonontuneet systemaattisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Älä lahjoita ”lirutrikoota”, erittäin rikkinäisiä tai likaisia 2000-luvun tekstiilejä. Tutustu aina kyseisen järjestön lahjoitusohjeisiin ja noudata niitä. Voit myös kysyä lisäohjeita myymälöistä!
Lue: Onko vaateesi alkuperä tiedossa?
Outi Les Pyy
trashionista, kestävän vaatehuollon ja kierrätysmuodin ammattilainen, bloggaaja ja kirjailija
