Kokki Jyrki Sukula haastaa: ”Syötkö vastuullisesti?”

Maailman puhtain vesi, ilma ja maaperä antavat Suomessa tuotetulle ruoalle lähtökohdat, joita on vaikea jäljitellä muualla. Lähellä järkevästi tuotettu ruoka säästää ympäristöä, säilyy tuoreena kuluttajalle asti ja maistuu lautasella paremmalta.

Lähiruoka terminä viittaa lähellä tuotettuun ravintoon, mutta laajassa ja harvaan asutussa Suomessa lähiruoalla tarkoitetaan yleensä kotimaassa tuotettua ruokaa, jota on jo lähtökohtaisesti järkevä kuluttaa.

– Lähellä tuotettu ruoka ei siis automaattisesti istu vastuullisen ja ympäristöystävällisen ruoan määritelmään. Ruoantuotanto voi olla ympäristölle ja terveydelle haitallista ilman pitkän matkan kuljetuksiakin, jos pelloille kylvetään ylettömästi kemikaaleja. Usein järkevintä on kasvattaa raaka-aineita, jotka luontaisesti sopivat ympäristöönsä ja tuottavat luontaisesti laadukasta satoa, vihreän kuluttamisen puolestapuhujana tunnettu kokki Jyrki Sukula sanoo.

Tiedostava syöminen on kuitenkin pelkkää lähiruokaa laajempi käsite.

– Vastuullisesti ja luonnonmukaisesti tuotettujen raaka-aineiden suosimisen lisäksi omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää ja ilmastonmuutosta torjua merkittävästi vähentämällä ruokahävikkiä sekä esimerkiksi punaisen lihan syöntiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita totaalikieltäytymistä vaan kohtuullista käyttöä, Sukula painottaa.

Ympäristöystävällinen lautasmalli?

Ruoka muodostaa arviolta kolmanneksen ihmisen arkielämän aiheuttamasta ympäristökuormasta. Ei siis ole yhdentekevää mitä kaupasta ostaa ja suuhunsa laittaa.

– Lautasen painopistettä kannattaa siirtää punaisesta lihasta kasviksiin ja lähivesien villikaloihin sekä kotimaiseen kasvatettuun kalaan. Tällä hetkellä syömme tuontikalaa merkittävästi kotimaista enemmän. Me puhdistuskalastamme tonneittain muun muassa särkikaloja, jotka kelpaisivat myös ihmisten ravinnoksi, Sukula herättelee.

Jokaiselle saavutettavissa oleva keino vähentää ympäristökuormaa on kuluttaa kaikki se, mitä ostaa.

– Onko ruoka Suomessa liian halpaa, kun sitä on varaa heittää roskiin hirveitä määriä, Sukula kysyy.

– Nykyisellään Suomessa menee noin miljoona kiloa ruokaa roskiin päivittäin. Tällöin koko tuotantoketjussa käytetyt energiapanokset valuvat hukkaan. Heitämme ruokaa roskiin enemmän kuin millä tulisimme toimeen, Sukula harmittelee.

Avain ruokahävikin kitkemiseen on suunnitelmallisuus.

– Suurin ekoteko jokaiselle on tehdä kauppalappu. Yli 70 % ei tiedä kauppaan mennessään mitä ostaa, Sukula toteaa.

Kuluttajien arjen valintoihin vaikutetaan myös esimerkiksi hinnoilla ja saatavuudella.

– Ihmiset ovat arjessa lukuisten mikrovalintojen äärellä. Sitä saattaa suu ymmyrkäisenä miettiä, onko minun tehtäväni pelastaa maailma, kun vastuullisesti tuotettu raaka-aine maksaa vaikka kolmanneksen enemmän. No, tavallaan on, Sukula heittää vastauksen.