Anssi Mikola
yrittäjä
Muovi meressä on valtava ympäristökatastrofi. Jos kaiken muovin keräämisestä kuitenkin maksettaisiin, muovi ei enää päätyisi meriin.
Useimmille alkaa olla selvää, että maailman meriin päätyvä muovi aiheuttaa vakavan uhan vesiekosysteemeille.
– Tiedossa on myös se, että mikroplastisoitumisen seurauksena muovi kulkeutuu esimerkiksi juomaveden mukana myös ihmisen elimistöön, yrittäjä Anssi Mikola toteaa.
Monen muun asiantuntijan tavoin Mikola puhuu kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden ja pakkausten puolesta. Kaikesta meriin päätyvästä muovista suurin osa on niin sanottua arvotonta muovia, kuten kertakäyttö- ja styroksipakkauksia.
– Monissa maissa arvokkaan muovin talteen keräämisestä saa niin paljon rahaa, että sillä elää. Jos halpa muovi saataisiin yhtä arvokkaaksi, se ei enää päätyisi mereen.
Muovin kierrättäminen on Mikolan mielestä koko homman ydin. Kestävänä ja taloudellisesti kannattavana menetelmänä hän pitää pyrolyysiin perustuvaa kemiallista kierrätystapaa.
– Ennen kuin raakaöljy on jalostamolla, se on tuottanut päästöjä kolme kertaa enemmän kuin mitä muovin kierrättäminen pyrolyysillä tuottaa. Ratkaisu on huomattavasti järkevämpi kuin se, että pumpataan lisää öljyä samalla kun arvoton muovi joutuu vesistöihin.
Muoviraaka-aineen hinta murto-osa tuotteen hinnasta
Mikolalla on moderni visio siitä, miten kierrätysmateriaalin käytöstä tulisi kannattavaa. Ratkaisu on nimeltään uusimateriaalivero.
– 1,5 sentin vero kierrättämättömästä materiaalista tehtyä pakkausta kohti tekisi kierrätysinfrastruktuurin rakentamisen yrityksille ehdottoman järkeväksi. Globaalien suuryritysten kohdalla säästetyissä summissa olisi monta nollaa.
Muoviraaka-aineen hinta voi kuluttajan silmiin olla yllättävän vähäinen.
– Noin 2,5 euron arvoisen limsapullon raaka-aineen hinta on vain 1,5 senttiä. Uskallan väittää, että kuluttaja voisi nykyisen hinnan sijaan yhtä hyvin maksaa pullosta 2,515 euroa.
Yhden suuren elintarviketuottajan pakkausten raaka-aineen hinta voi Mikolan mukaan olla 3 miljardia euroa. Jos raaka-aineen arvo kasvaisi, kerätystä muovista voitaisiin maksaa suurempaa hintaa eikä se enää päätyisi meriin.
– Tuo 3 miljardia on myös se summa, jolla puhdistettaisiin maailman 39 likaisinta jokea ja kierrätettäisiin kerätty muoviroska takaisin käyttömuoviksi.
Mikola muistuttaa, että valtavaa maailmanlaajuista ongelmaa tarkasteltaessa summa on vähäinen.
– Sillä voisi pysäyttää 80 % maailman meriin menevästä roskasta ja kierrättää se takaisin muoviksi – kertainvestoinnilla.
