Peltsille kalastuksesta tuli jo lapsena tärkeä harrastus. Ensimmäisellä kesätyön palkallaan hän osti virvelin ja vapaa-aikanaan suuntasi lähivesille kalaan.
Parikymppisenä hän kiinnostui luonnosta laajempana kokonaisuutena, kunnes 2000-luvulla Peltsistä tuli koko kansan tuntema erä- ja kalamies.
– Metsässä ja luonnossa ylipäätään oleminen antaa mielen rauhaa ilman kalavehkeitäkin. Erätulilla-ohjelman myötä hankin metsästyskortinkin. Pyrin joka syksy metsälle, mutta usein kiireet kuitenkin pitävät pois ainakin pitemmiltä metsästysretkiltä. Myös maastopyöräily ja polkujuoksu ovat itselleni rakkaita lajeja, en siis ihan aina kalasta, Peltsi kuvailee luontosuhdettaan.
Sisävesillä ja Lapissa kalastaminen on mieleistä. Kun jokivesiin tulee syysrauhoitus, alkaa eteläisillä merialueilla erittäin mielenkiintoinen hauen kalastusaika, mikä kestää jäiden tuloon asti. Silloin kaivetaan pilkki-välineet käyttöön, kunnes jälleen sulavesi vie merelle haukea pyytämään. Norjassa ja Jäämerellä muun muassa Erätulen kuvauskeikoilla käydessään Peltsi kohtasi erittäin karun ja kiehtovan luonnon:
– Aivan pohjoisen luonnon kohtaaminen oli mahtava kokemus jo sinällään, lisäksi kalalajien erialaisuus sekä kalojen iso koko kiehtoi. Siellä pyytämäni noin 10 kg:n turska on omista saaliistani suurin – varsinainen jättiläissaalis on siis vielä saamatta!
– Kalastusfilosofiaani kuuluu kuitenkin olla pettymättä, vaikkei saalista tulisikaan. Itse kalastaminen on jo niin virkistävää, että se riittää hienoksi muistoksi, hän analysoi.
Luontoarvojen puolestapuhuja
Peltsin kalastusoppaan ammattitutkinnon suorittamisesta tehtiin Ylen Erätulilla-ohjelmaan seurantadokumentti.
– Oppaana oleminen ei ole kuitenkaan ammattina kutsunut, mutta tietotaidollisena saavutuksena se tuo lisäkompetenssia kalastuskeskusteluun sekä luennointiin ja esitelmiini, hän kertoo.
Peltsi onkin kysytty esiintyjä ja on kiitollinen, että saa puhua kalojen, kalastuksen ja luonnon puolesta monissa tilaisuuksissa. Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kalakummina hän esiintyy myös esimerkiksi lasten leireillä. Kalakannoista huolissaan olevan tunnetun kalastajan mielipiteet kiinnostavat myös arvovaltaista yleisöä.
Suomessa on paljon vesiä, joissa kalat ja kalakannat ovat hyviä, mutta monissa tilanne on todella huono. Peltsi näkee kalavesien tuhoutumisen johtuvan monista syistä, mutta ehkä suurimpana hän mainitsee jokien patoamisen, joka on tuhonnut vaelluskalakannat lähes sukupuuttoon:
– Suomessa on ollut 30 mereen laskevaa jokea, joissa lohi lisääntyy, nyt niitä on enää kaksi: Tornionjoki ja Simojoki. Kemijoki oli aikoinaan Euroopan tuottoisimpia lohijokia, mutta sodan jälkeen se padottiin sähkön tuotantoon, hän sanoo tuohtuneena.
– Suomen joissa on paljon turhia patoja, joissa on esimerkiksi voimala, jonka taloudellinen arvo on lähes nolla. Tämä heikentää kalakantoja turhaan. Niiden purkaminen ja kalareittien ennallistaminen ja rakentaminen olisi jo iso askel kalakantojen vahvistamiseksi. Toinen kalaa merkittävästi heikentävä seikka on maatalouden päästöt. Monen joen rannalla on peltoja ilman suoja-aluetta, joka suodattaisi lannoitteita ja muuta pelloilta tulevaa jokia rehevöittävää ainesta. Nyt jokivedet samenevat ja vaelluskalojen kudun päälle tulee lietteitä ja lannoitteita, jolloin kutu ei onnistu.
– Aina ei saisi mennä törkeästi luontoarvojen edelle, Peltsi vaatii.
Oppaista, ohjelmista ja kalakavereilta saa hyviä vinkkejä kalastusharrastuksen alussa. Täysin kokemattoman ei kannata Peltsin mukaan erämaakalastukseen lähteä. Hän suosittelee ensin hankkimaan kalastuskokemusta helpommilta vesiltä, jotta vaativammista reissuista voi saada enemmän irti. Suomi on pullollaan lähikalastuskohteita, joissa pääsee jo hyvin kokeilemaan ja harjoittamaan taitojaan, eikä kalastus vaadi kuin kalastusluvan. Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita edes sitä.
Lue myös: Jasper Pääkkönen: Ongelmalle on löydettävä ratkaisu ennen kuin on liian myöhäistä
– Kaloihin perehtyminen on tärkeää. On tiedettävä kalalajeja, kuinka ne käyttäytyvät, mitä saaliille tehdään, minkälainen kala on hyvä ottaa saaliiksi ja mikä on rahoitettu tai alamittainen. Lisäksi tietysti kalan käsittely on hallittava, hän toteaa.
Jos kalasaaliin seassa on rauhoitettu kala, pitää tietää mitä tehdä, jotta se voi jatkaa elämäänsä turvallisesti siitä eteenpäin. Kaltoin kohtelua ei rauhoitettua kalaa kohtaan saa ilmetä missään muodossa.
