Kauppakassissa reilun kaupan banaaneja ja ekokosmetiikkaa: siinäkö eväät tiedostavaan kuluttamiseen? Ei aivan, sillä kulutuksessa suurin ongelma ympäristön kannalta on ylikulutus.
Huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen hupenemisesta saa monet kiinnittämään huomiota omiin kulutustottumuksiinsa – hyvä niin. Maailma ei kuitenkaan pelastu kuluttamalla lisää niin sanottuja vihreitä tuotteita. Tiedostava kuluttaja on ennen kaikkea kriittinen kuluttaja. Hän ymmärtää, että jatkuvalle tuotannon ja kulutuksen kasvulle perustuva talousmalli on kestämätön, sillä kulutamme jo nyt aivan liikaa.
Ihmiskunta on elänyt luonnonvarojen suhteen velaksi jo yli 40 vuotta. Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin me suomalaiset, tarvitsisimme kolmen ja puolen maapallon verran luonnonvaroja. Maapallon kantokykyyn suhteutetussa elämässä oleellista ovat paremmat valinnat, mutta erityisesti kulutuksen määrän vähentäminen.
Tiedostavan kuluttajan neljä kultaista sääntöä
Kaupassa asioiva saattaa hämmentyä ekomerkintöjen viidakossa. Ympäristön kannalta kestävien valintojen tekeminen on kuitenkin helppoa kun muistaa neljä perusperiaatetta. Ensinnäkin vähennä kulutuksen määrää. Tämän lisäksi olennaisia ovat arjen peruspilarit: suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy asumisesta, ruoasta ja liikkumisesta.
Tiedostava kuluttaja panostaa energiansäästöön ja vaihtaa sähkösopimuksensa uusiutuvaan energiaan. Hän vaihtaa muovipussin kestokassiin, mutta ymmärtää että ilmaston kannalta kassin sisällöllä on enemmän väliä: hän syö kasvispainotteisesti, suosii sesongin mukaisia herkkuja ja välttää ruokahävikkiä. Yksityisautoilun sijaan hän kulkee paikasta toiseen polkupyörällä, julkisilla kulkuneuvoilla tai kimppakyydeillä. Kaukomatkat vaihtuvat kotimaan loma kohteisiin.
Ole pioneerikansalainen!
Ilman rakenteiden uudistumista yksilöiden on lähes mahdotonta saavuttaa kestävää kulutustasoa. Onneksi voimme vaikuttaa monilla muillakin tavoilla kuin kukkarollamme.
Keskeisenä kysymyksenä on, millaisin keinoin voimme luoda hyvinvointia ja edistää onnellista elämää ilman ylikulutusta? Kohtuutaloudessa hyvinvointia tavoitellaan maapallon kantokyvyn rajoissa, ja talous palautuu itseisarvosta välineeksi. Materialismin sijaan hyvä elämä kumpuaa ihmissuhteista, merkityksellisestä tekemisestä ja puhtaasta luonnosta.
Jokaisella meistä on rooli muutoksessa esimerkiksi asukkaana, äänestäjänä, ammattilaisena, isänä, äitinä tai vaikkapa luontoharrastajana. Se, että yksittäiset ihmiset tekevät pieniä tekoja ja puhuvat niistä lähipiirinsä kanssa, voi innostaa muitakin kokeilemaan kohtuullistamista ja tekemään viisaampia valintoja. Teot muokkaavat arvoja ja muuttavat asenteita.
Me haluamme kannustaa jokaista kestävämmän tulevaisuuden rakentajaksi. Edelläkävijöitä tarvitaan näyttämään tietä.
Artikkelin on kirjoittanut Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho ja kohtuutaloushankkeen koordinaattori Anna Latva-Pukkila.