Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoista jätteeksi päätynyttä ruokaa, jonka syntyminen olisi voitu ehkäistä. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun eri vaiheissa – eniten kuitenkin kotitalouksissa.
Suomalaisissa kotitalouksissa heitetään vuosittain roskiin arviolta 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Taloudellisesti tämä on kannattamatonta, sillä esimerkiksi nelihenkinen perhe saattaa heittää vuosittain ruokaa roskiin 500 euron edestä.
Kotitalouksissa useimmiten roskiin päätyviä elintarvikkeita ovat esimerkiksi kotiruoka ja valmisruoka, hedelmät ja vihannekset, leipä, kahvi, liha-, kala- ja maitotuotteet.
Turha hävikki kotitalouksissa olisi usein helposti ennaltaehkäistävissä, esimerkiksi pienellä suunnitelmallisuudella ja luovuudella.
Ruokahävikin vaikutus ympäristöön
Ruoantuotanto ja kulutus vaikuttavat merkittävästi ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön.
Tutkimukset osoittavat, että kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta.
Suomessa kotitalouksien roskiin heittämän ruuan hiilidioksidipäästöt vastaavat arviolta noin 100 000 henkilöauton tuottamia hiilidioksidipäästöjä.
Ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa alentaa ruuan ympäristövaikutuksia. YK ja EU ovat asettaneet tavoitteeksi vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii kaikkien panostuksen niin kotitalouksien kuin yritysten.
Vuonna 2021 valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään 13.–19.9.
Näin vähennät ruokahävikkiä kotona
1. Suunnittele ostokset valmiiksi kotona ja vältä turhia ostoksia.
2. Älä osta suuria pakkauksia, jos ne eivät tule käytetyksi.
3. Hyödynnä ylijäänyt ruoka seuraavana päivänä. Esimerkiksi ylijääneestä aamupuurosta valmistuu maukkaat sämpylät tai rieskat.
4. Älä lado nälissäsi lautaselle liikaa ruokaa. Tarvittaessa voit hakea ruokaa toisen kerran.
5. Arvioi elintarvikkeita aistinvaraisesti. Parasta ennen päiväys -merkintä ei tarkoita samaa asiaa kuin Viimeinen käyttöpäivä -merkintä.
Lähde: Kuluttaja/Hävikkiviikko
