– Kotitalouksien ruokahävikki syntyy yltäkylläisyydestä ja välinpitämättömyydestä. Osa meistä on niin hyvinvoivia, että on varaa heittää ruokaa roskiin, kotitalousopettaja ja asiantuntija Elina Ovaskainen Motiva Oy:stä toteaa.
Sinkkunaiset kokkaavat enemmän kuin syövät
Kotitaloudet tuottavat neljänneksen kaikesta ruokahävikistä, eli 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Euroissa se on vuositasolla 500 miljoonaa, mikä tarkoittaa noin sataa euroa henkeä kohden. Elina Ovaskaisen mukaan kotitaloudet ovat ruokahävikin harmaata aluetta, johon ei ole toimivia ohjausvälineitä.
Lapsiperheiden ruokahävikkiin vaikuttaa ensisijaisesti ostettavan ruoan määrä. Perheitä suurempia ruokahävikin tuottajia laskennallisesti ovat kuitenkin sinkkutaloudet.
– Sinkkutalouksissa laitetaan ruokaa, mutta sitä jää syömättä. Kaikkialla tuputetaan reseptiikkaa, jossa standardi on neljälle, eikä reseptejä osata soveltaa. Myös pakkauskoot ovat edelleen haastavia pienille talouksille, joiden lukumäärä vain kasvaa. Tässä elintarviketeollisuudella olisi vielä tekemistä, Ovaskainen sanoo.
Antaa hyvän ruoan kiertää
Suomalaisten suurimpia rahallisia menoeriä ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. Kuitenkin kotiin kannettuna kauppakassi menettää arvonsa ja ruokaa päätyy turhaan roskiin.
– Nykypäivänä kuluttaja ei enää tunne ruokaketjua pellosta pöytään, eikä näin tiedä heittävänsä suurta määrää niin työtä, rahaa, kuin luonnonvaroja hukkaan, Elina Ovaskainen sanoo.
Suunnittele mitä syöt. Ostoslista on kätevä, tai voit vaikka ottaa kiireessä kuvan jääkaapistasi.
Elintarviketeollisuus käyttää jo paljon sivuvirtoja hyödyksi. Esimerkiksi sulatejuusto synti aikoinaan hävikistä, josta tehtiin uusi tuote. Epämuodostuneet juurekset kelpaavat niin ikään teollisuuden käyttöön.
Koulut ovat edelläkävijöitä hävikin vähentämisessä. Ylijäänyttä ruokaa saatetaan tarjota lähialueen asukkaille.
Ruokahävikki kuriin yksinkertaisilla vinkeillä
Elina Ovaskaisen mukaan perinteiset ja yksinkertaiset asiat auttavat pienentämään ruokahävikkiä arjessa.
– Suunnittele mitä syöt. Ostoslista on kätevä, tai voit vaikka ottaa kiireessä kuvan jääkaapistasi. Silloin tiedät kaupassa, mitä ruokaa sinulla on jo kotona. Ruokaa kannattaa myös pakastaa ja ottaa käyttöön tarpeen mukaan.
Nykyihmisen haasteena on, että hän ei tunne raaka-aineita ja niiden pilaantumista. Päiväysmerkinnät ovat viitteellisiä, mutta jokainen voi opetella luottamaan myös omiin aistinvaraisiin arvioihin.
– On hyvä, että käytössä on parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnät, mutta jos esimerkiksi kermaviilistä on mennyt päiväys, ei se ole välttämättä pilalla. Ensin voi katsoa koostumusta, sitten haistaa ja varovasti maistaa. Vähän nahistuneen porkkanan voi käyttää sosekeittoon, Elina Ovaskainen toteaa.
Usein neuvotaan keskittämään ruokaostokset yhteen kertaan viikossa. Tätä neuvoa Ovaskainen kritisoi.
– Kun käydään kerran viikossa automarketissa, ovat määrät isoja. Kaikkea suunniteltua ei tule aina tehtyä. Ei kannata hamstrata, kun kaupat ovat auki joustavasti. Ruokahävikin suhteen pitäisi lampun syttyä jokaisen omassa päässä.
