Suomessa tuotetun lihan puhtautta vaalitaan koko matkan pellolta pöytään. Lopputuloksena suomalainen liha ei ainoastaan täytä lain määräyksiä, vaan usein jopa ylittää ne reippaasti. Ruokatieto Yhdistys ry:n Minna Asunmaan mukaan suomalaisen lihantuotannon puhtaus ei ole myytti vaan täyttä totta.
– Suomessa maaperä, ilma ja tuotannossa käytetty vesi ovat monien tutkimusten mukaan maailman kärkiluokkaa.
Puhtautta lisää lihantuotannossa käytettyjen lääkkeiden vähäinen määrä. Suomessa ei esimerkiksi käytetä antibiootteja eläinten kasvun edistämiseen vaan ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä yksittäisten eläinten sairauden hoitoon. Kaikissa eläinperäisissä elintarvikkeissa lääkejäämät ja taudinaiheuttajat, kuten salmonella ovat erittäin harvinaisia. Avaintekijä laadukkaan lihan tuottamisessa on tuottajien hyvä osaaminen ja vastuuntunto.
Asunmaan mukaan myös elintarviketeollisuudessa valmistus hoidetaan hyvien hygieenisten käytäntöjen mukaan.
– Meillä on runsaasti elintarviketeollisuuden tuotteita, joilla on pitkä säilyvyys ilman, että valmistuksessa olisi käytetty lainkaan esimerkiksi säilöntäaineita.
Yleisesti ottaen tuotanto-olosuhteemme ovat korkeammalla tasolla kuin lakimme tai EU-säädökset määräävät.
Sopimustuotanto kehityksen tukena
Maatilojen ja elintarviketeollisuuden yhteistyö alan kehittämiseksi on Suomessa tiivistä. Yksi merkittävä esimerkki siitä on sopimustuotanto.
– Sopimustuotanto maatilan ja teollisuuden välillä edellyttää, että lihantuottaja käy läpi sovitut laaduntarkkailutoimenpiteet säännöllisin välein. Sopimustuotannon ansiosta maatila saa pontimen kehittää toimintaansa tavoilla, joiden järjestäminen muuten olisi työlästä ja kallista.
– Vaikka Suomessa alkutuotanto onkin suurelta osin sopimussuhteessa suuriin elintarvikevalmistajiin, meillä on edelleen vallalla vankka perhetilamalli. Meillä on yhä juuret maassa monen sukupolven jatkumona – elävä perintö, josta voimme olla ylpeitä.
– Yleisesti ottaen tuotanto-olosuhteemme ovat korkeammalla tasolla kuin lakimme tai EU-säädökset määräävät, toteaa Asunmaa.
– Syynä tähän on kotimaisten tuottajien sitoutuminen toimimaan oikein.
Suomalainen liha on helppo tunnistaa Ruokatiedon myöntämästä Hyvää Suomesta -merkistä. Myyntipakkauksessa oleva Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että liha, maito, kala ja kananmunat ovat aina 100 %:sesti suomalaista. Samoin kaikkien yhden raaka-aineen tuotteiden (esimerkiksi rypsiöljy, vehnäjauho, hunaja) tulee olla täysin suomalaista. Usean raaka-aineen tuotteessa 75-99 %:a lopputuotteen raaka-aineista on suomalaista. Luonnollisesti tuotteiden valmistus ja pakkaaminen tapahtuu Suomessa.
Vallalla olevassa keskustelussa lihansyönnistä Asunmaa kehottaakin ottamaan järjen käteen.
– Suomalainen liha on aina parempi valinta kuin tuontiliha.
