Ruokahävikki on asia, jota tavallinen kuluttaja voi vähentää suunnittelemalla järkevästi ruokaostoksensa, ostamalla alennuksessa olevia tuotteita sekä esimerkiksi pakastamalla osan leivästä. Myös ruokahävikkiravintolassa syöminen on urbaani ekoteko.
Suomessa joutuu hävikkiin vuosittain jopa 460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, josta kauppojen osuus on 65 miljoonaa kiloa. Kaupoissa syntyvää hävikkiä voi vähentää keräämällä hävikkiuhan alla olevat tuotteet tehokkaasti, keksimällä hävikille uusia käyttökohteita sekä luomalla yrittäjyyttä näiden ympärille.
– Vaikka kauppiaalla ei välttämättä ole aikaa ja resursseja tehdä mitään hävikkiuhan alla oleville tuotteille, se ei tarkoita, ettei niitä voisi enää käyttää, From Waste to Taste ry:n hankepäällikkö Johanna Kohvakka kertoo.
– Hävikkituotteet ovat yleensä vielä todella hyviä. Etenkin banaanit ja avokadot ovat usein parhaimmillaan, kun ne hävikkiin päätyvät.
Kohvakka korostaa myös kuntatoimijoiden roolia ruoan keräämiseen osallistumisessa. Heidän avullaan kerääminen voitaisiin tehdä tarpeeksi tehokkaasti – tällä hetkellä kerääminen on pitkälti vapaaehtoistoiminnan varassa, jolloin vain noin 10-15 % kauppojen ruokahävikistä päätyy ruoka-apuun.
– On uskomatonta, että jätteiden kuljetus kyllä hoidetaan, mutta syömäkelpoisen ruoan noutamista ei järjestetä, vaan sen annetaan mieluummin pilaantua. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on kestämätöntä.
Ruoantuotanto aiheuttaa noin kolmanneksen ihmisen ympäristökuormituksesta, joten ruokahävikkiin puuttuminen on yksi merkittävimpiä ilmastotekoja.
Lue myös: Ruokahävikki ei ole leikin asia – luvut kertovat karun totuuden
Ruokahävikkileivästä olutta
Käsi ylös, onko termi ruokahävikkiravintola tuttu? Kyseessä on tavallinen ravintola, jonka toiminnan perustana on ruokahävikki, ja joka käyttää hävikkiuhan alla olevia hyväkuntoisia raaka-aineita. Kohvakan mukaan raaka-aineet ovat tuoreita, sillä syyt ruoan pois heittämiseen ovat moninaiset.
– Ruokahävikkiravintola saattaa saada tuote-eriä, joissa on päiväystä monta kuukautta jäljellä: kauppias vain tietää, ettei saa kaikkia tuotteita menemään. Tai sitten asiakas on vaikkapa painanut peukalonsa yhteen mangoon mangorasiassa, jolloin kukaan ei enää rasiaa osta. Rasian voi kuitenkin avata ja ottaa tuon yhden mangon pois, jolloin kaikki muut ovat syömäkelpoisia.
Kohvakka muistuttaa, että viimeistä päiväystään lähestyvistä tuotteista ammattikokki osaa kyllä arvioida, milloin tuote on vielä käyttökelpoinen. Suurin osa hävikkiin joutuvista raaka-aineista ovat hedelmiä, vihanneksia ja leipää. Leipomoiden on vaikea arvioida leivän päivittäistä kulutusta, joten leipää jää joka päivä hävikkiin.
Ruokahävikkiravintola Loop käyttää hävikkiin päätyneitä raaka-aineita hyväkseen kekseliäästi.
– Hävikkileivästä valmistuu Wasted-olutta. Kokeilussa on myös hävikkibanaaneista tehty banaanijäätelö, Kohvakka vinkkaa.
